Syksyn 2026 tapahtumat

Kutomossa soi

La 17.10.2026 Metsässä ja nummella

Annikka Konttori-Gustafsson, piano

Jean Sibeliuksen ja Sigfrid Karg-Elertin luontokuvia

Konsertin ohjelma rakentuu Jean Sibeliuksen (1865–1957) ja Sigfrid Karg-Elertin(1877–1933) luontoaiheisista miniatyyreistä. Sibeliuksen ”Puusarja” opus 75 ja hänen viimeinen piano-opuksensa 114 sekä Karg-Elertin sarja Heidebilder (Kuvia nummelta)opus 127 heijastavat 1900-luvun alun virtauksia ja niihin punoutuvaa luontomystiikkaa.Näihin opuksiin sisältyvien sävellysten lisäksi kuullaan Sibeliukselle runollisuuden symbolia merkitsevää vanamoa kuvaava Linnaea opus 76 ja impressionistisen hengen värittämä Sanfter Westwind opus 74.

Sibeliuksen ”Puusarja” vuosilta 1914–1919 edustaa hänen kypsää luomiskauttaanimpressionistisine ja ekspressionistisine piirteineen. Sarjan viisi puukuvaa kuvastavatmyös säveltäjän herkkää panteistista kokemistapaa; hänelle ”puut puhuvat”. Sibeliuksen viimeinen piano-opus 114 vuodelta 1929 koostuu viidestä syvällisestä luontoimpressiosta,joista tässä konsertissa kuullaan Maisema, Metsälampi ja Metsälaulu. Nämä kiehtovat sävelnäyt ilmentävät säveltäjänsä myöhäistyylin uusia, paikoin vallankumouksellisiakin ulottuvuuksia.

Sigfrid Karg-Elert jäi aikanaan Saksassa säveltäjänä lähes täysin Max Regerin varjoon,vaikka seurasikin tätä Leipzigin kuuluisan konservatorion opettajana. Hänen viimeisiä vaiheitaan synkensi myös nouseva nationalismi, jonka musiikkikäsitysten valossa hänen muista eurooppalaisista ja erityisesti ranskalaisista vaikutteista värittynyt sävelkielensä leimattiin ”epäsaksalaiseksi”. Oli syytä epäillä säveltäjää, joka oli kiinnostunut Debussyn, Skrjabinin ja Schönbergin musiikista. Lisäksi hänet luokiteltiin ilmeisesti väärin perustein juutalaiseksi, mikä erehdys oikaistiin myöhemmin. Mutta kesti kauan ennen kuin Karg-Elertin maine hienosyisenä ja tyylillisesti muuntautumiskykyisenä säveltäjänä korjaantui.Nykyisin häntä kunnioitetaan jugend-tyylin edustajana par excellence. Hänen sävellystuotantonsa koostuu urku- ja pianoteoksista, kamarimusiikista, liedeistä, kuoro- ja orkesteriteoksista sekä ainutlaatuisesta kokoelmasta harmoniteoksia. Karg-Elert sävelsi tälle soittimelle mittavan soolotuotannon lisäksi kaksi duosarjaa pianon kanssa. Hän esiintyi sekä pianistina että harmonitaiteilijana laajoin kiertuein ja laati oman harmoniaoppinsa.

Sibelius ja Karg-Elert kohtasivat ainakin musiikin kautta: Karg-Elert nimittäin laati Sibeliuksen Pelléas ja Mélisande -musiikista Maurice Maeterlinckin näytelmään sovituksen harmonille ja pianolle

To 5.11.2026 Alma – poltergeistin tarina

”Alma – poltergeistin tarina” -konsertissa mezzosopraano Heidi Jakkula ja pianisti Heikki Pellinen piirtävät musiikin keinoin muotokuvan vuonna 1948 kuolleesta Almasta. Sen ytimessä on tositapahtumiin perustuva tarina 2000-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, mitä tapahtui Lassilan perheelle oululaisessa, 1950-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa, jonka he jakoivat poltergeist Alman kanssa.

Laulujen runot punoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kertoo Alman traagisen elämäntarinan – tarinan, joka jatkuu vielä senkin jälkeen, kun hänen maallinen taipaleensa on päättynyt. Laulujen tunnelmia värittävät valokuvaprojisoinnit, näyttämöllinen dramatisointi ja esitykseen liittyvä valokuvanäyttely rikastavat osaltaan konserttielämystä. Konsertissa esitettävät laulut ovat Alman aikalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten säveltäjien sävellyksiä ja ne esitetään ruotsiksi. 

Tällä perinteisen liedkonsertin rajoja ravistelevalla konseptilla Pellinen ja Jakkula haluavat osoittaa, miten rajattomat mahdollisuudet tarinankerrontaan liedmusiikki tarjoaa, jos niitä uskaltaa etsiä. Jokainen lied on oma tarinansa jo itsessään ja sitä esittävän duon tehtävänä on etsiä oma näkökulmansa niiden tulkitsemiseksi. Runon ja musiikin liitto sisältää valtavan määrän erilaisia kerrostumia ja yllättäviäkin näkökulmia. Liedeissä soiva inhimillisyys tekee siitä aina ajankohtaisen: sillan ihmisten ja aikakausien välille.

MUUSIKOT

Mezzosopraano HEIDI JAKKULA on valmistunut Metropolia AMK:sta laulupedagogiksi Sirkku Wahlroos-Kaitilan ohjauksessa. Tällä hetkellä hän työskentelee Vantaalla laulunopettajana sekä varhaiskasvatuksen taidepedagogina johdatellen lapsia musiikin lumoihin. 

Heidi käsikirjoitti ja esitti ensimmäisen liediä, tekstiä ja valokuvia yhdistelevistä juonellisista konserteistaan jo 10 vuotta sitten. Sen jälkeen näitä eri taiteenlajeja ja tarinoita yhdisteleviä teoksia on syntynyt ja esitetty useita – niistä uusimpana poltergeist Alman tarina. 

Jo opintojensa aikana Heidi innostui nimenomaan ruotsalaisista romansseista ja ruotsista laulukielenä – siksi tämäkin konsertti koostuu pelkästään ruotsinkielisistä lauluista. 

Liedin tekemisessä Heidiä kiehtoo eniten se, kuinka laulaja ja pianisti kutovat runosta ja musiikista yhdessä hengittävän, toinen toistaan inspiroivan instrumentin, joka pystyy luomaan loputtomasti soivia tarinoita. 

Pianisti HEIKKI PELLINEN opiskeli Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa Liisa Pohjolan sekä liediä Gustav Djupsjöbackan ja Ilmo Rannan johdolla. Valmistuttuaan hän jatkoi liedopintojaan Staatliche Hochschule für Musik Karlsruhessa Saksassa Ulrich Rademacherin oppilaana. 

Heikin työurasta on kehkeytynyt perinpohjin liedin läpitunkema, ja kuluneiden 25 vuoden ajan hän onkin kiertänyt opettamassa sitä ympäri maata. Tätä nykyä hän työskentelee päätoimessaan liedmusiikin lehtorina Helsingin Konservatoriossa. Hän on myös Suomen Lied-akatemian perustajajäsen. 

Heikistä on huikean hienoa nähdä, miten elinvoimainen taiteenlaji lied nykyään on ja miten sen harrastuneisuus on hienosti kasvussa. Runon ja musiikin liitto sisältää suunnattoman määrän kerrostumia, niin tarinallisia, kirjallisia, historiallisia kuin esteettisiä – mutta sen lisäksi lied soi inhimillisenä puheenvuorona, ollen siten aina ajankohtainen. Silta ihmisten ja aikakausien välillä! 

JÄRJESTÄJÄT

Yhteistyössä: Hämeenlinnan Sibelius-seura ry ja Tavastsvenskar rf

Sibelius-iltamat 7.12.2026

Esiintyjinä kaksi duoa: sello + piano (Markus Hohti ja Emil Holmström), sekä laulu + piano (Aarne Pelkonen + Jukka Nykänen).

Sibeliuksen syntymäkodin matineat

27.9.2026 klo 14

Suvi Eloranta, sopraano

Timo-Juhani Pimiä, tenori

Sonja Seppänen, piano

Ohjelma

Jean Sibelius – Johan Ludvig Runeberg: Våren flyktar hastigt, op. 13:4   
Jean Sibelius – Zacharias Topelius: Lasse liten, op. 37:2     
Jean Sibelius – Gustaf Frödinge: Bollspelet vid Trianon, op. 36:3

   
Heino Kaski – V. A. Koskenniemi: Katson virran kalvohon, op. 36:3
Leevi Madetoja – L. Onerva: Yrtit tummat, op. 9:1
Jean Sibelius – Johan Ludvig Runeberg: Flickan kom ifrån sin älsklings möte, op. 37:5

Claude Debussy – Paul Bourget: Deux romances
Romance   
Les cloches 

Roger Quilter: Seven Elizabethan songs op.12
n:o 2 My life’s delight (san. Thomas Campion)
n:o 4 The faithless shepherdess (san. tuntematon)

Toivo Kuula – suom. Sauvo Puhtila: Ave Maria, op. 23:2
Toivo Kuula – V. A. Koskenniemi: Epilogi, op. 6:2
Jean Sibelius – Ernst Josephson: Svarta rosor, op. 36:1

Jean Sibelius – Ernst Josephson: Jubal, op. 35:1 
Jean Sibelius – Oscar Levertin: En slända, op. 17:5

Heino Kaski – Lauri Pohjanpää: Suviyö op. 58:1
Heino Kaski – Erkki Kivijärvi: Olis vierellä hän
Jean Sibelius – Josef Julius Wecksell: Var det en dröm? op.37:4

Muusikot

Suvi Eloranta on tanssija tamperelaisessa Tanssiteatteri MD:ssä. Hän on opiskellut laulua vuodesta 1994 lähtien opettajinaan Kirsti Jokiaho-Savolainen, Seppo Ruohonen ja Päivi Hirvikoski. 2007-2017 hän opiskeli Tampereen Konservatorion musiikkiopistossa Satu Sippolan johdolla. Tampereen Oopperan kuorossa hän lauloi 2000-2008 mm. oopperoissa Jevgeni Onegin ja Aida.

Suvi on esiintynyt tanssija-laulajana mm. Cats-musikaalissa Amsterdamissa, TTT:n musikaalissa Enkeleitä Broadwaylla sekä Tanssiteatteri MD:n produktioissa mm. Arabian jänis -ooppera sopraanosolistille, (säveltänyt Seppo Pohjola, koreografia Samuli Roininen), Alma! -liikeooppera, (säveltänyt Minna Leinonen, ohjaus Petri
Kekoni), Tässä mä oon -laulu ja tanssiesitys lapsille (konsepti Anniina Kumpuniemi) ja Tanssiteatteri MD:n 30-vuotisjuhlaesitys Juhla (koreografia Ari Numminen).

Suvi tanssii ja laulaa myös monitaiteisessa Clay Collectivessa, joka on mm. kantaesittänyt Anna Hakulan säveltämän Soiva tila -teoksen, jossa perinteisten instrumenttien lisäksi soitetaan kuvanveistäjä Mari Paikkarin
keramiikkaa.

Timo-Juhani Pimiä aloitti lauluopinnot Tampereen konservatoriossa v. 2011, ja lauloi D-tutkinnon keväällä 2023. Opettajinani konservatoriolla toimivat Kari Nousiainen ja Tarja Mäki-Latvala. Muina opettajinani
konservatorion lied- ja oopperaluokilla olivat Susanna Tenkanen-Lindeman ja Satu Sippola. Konservatorio-opintojen jälkeen olen ylläpitänyt laulukuntoa Susanna Tenkanen-Lindemanin ja Päivi
Hirvikosken opastuksella. Kesäisin olen pyrkinyt kiertämään laulukursseilla kotimaassa, mm. Kaustisella, Kokkolassa, Lempäälässä, Eurajoella ja Joutsenossa. Niissä opettajinani ovat toimineet mm. Hannu Niemelä, Seppo Ruohonen, Kristjan Moisnik, Mika Kares ja Päivi Hirvikoski.

v. 2015 lauloin 2. tenorina Tampereen oopperan kuorossa teoksessa Nabucco ja v. 2026 1. tenorina teoksessa Don Carlos.  Olen esiintynyt myös Pirkanmaan laulajien konserteissa, messuissa Pirkanmaan alueella ja muissa yksittäisissä konserteissa.

Sonja Seppänen aloitti musiikkiopintonsa Päijät-Hämeen Konservatoriossa ja valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2007, pääaineenaan kirkkomusiikki. Viime vuosina hän on täydentänyt opintojaan Göteborgin yliopistossa, jossa viimeisteli Magister i kördirigering -tutkinnon kesällä 2023. Seppänen työskentelee kanttorina Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa.

25.10.2026 klo 14

Valtteri Tolppi, viulu

Petja Ylärakkola, piano

Ohjelma

Claude Debussy: Viulusonaatti g-molli (1917)

1. Allegro vivo
2. Intermède. Fantasque et léger
3. Finale. Très animé

Albert Roussel: Viulusonaatti nro 2 A-duuri (1924)

1. Allegro con moto
2. Andante
3. Presto

Maurice Ravel: Viulusonaatti G-duuri (1923-1927)

1. Allegretto
2. Blues
3. Perpetuum mobile

Muusikot

Valtteri Tolppi on monipuolinen muusikko ja viulisti, joka hallitsee eri tyylit keskiaikaisista lauluista oman aikamme musiikkiin. Hän soittaa viulua, barokkiviulua ja barokkialttoviulua. Lisäksi hän on kiinnostunut harvinaisemmista viuluperheen soittimista, kuten viola d’amoresta, sopraanoviulusta ja tenoriviulusta.

Valtteri aloitti musiikkiopintonsa Sibelius-opistossa Hämeenlinnassa viisivuotiaana. Hän opiskeli viulua, klassista laulua ja musiikin teoriaa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän opiskeli viulua Helsingin konservatoriossa, josta hän valmistui muusikoksi vuonna 2020. Tämän jälkeen hän muutti Alankomaihin ja aloitti opintonsa Utrechtin Taidekorkeakoulussa. Hän opiskeli klassista viulua, barokkiviulua ja pianoa neljä vuotta ja valmistui musiikin kandidaatiksi keväällä 2024. Sitten hän opiskeli klassista viulua maisteriohjelmassa Kuninkaallisessa Musiikkikorkeakoulussa Tukholmassa vuoden ajan, mutta lopetti opintonsa keskeneräisinä ja aloitti uudet opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän opiskelee nyt barokkiviulua, barokkialttoviulua ja cembaloa.

Varhainen musiikki ja historialliset esityskäytännöt ovat tärkeitä Valtterille. Hän on erityisen kiinnostunut varhaisesta barokista ja romanttisesta musiikista. Vapaa-ajallaan hän lukee ja pohdiskelee nykyajan ja entisajan eroavaisuuksia ja ihmisten käsityksiä mielekkyydestä, harrastaen retroeksentrisyyttä etsiessään omaa mielekkyyttään.

Petja Ylä-Rakkola on Helsinkiin asettunut tuore pianomusiikin maisteri Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli Tuija Hakkilan ja Antti Hotin luokilla. Aiemmin Ylärakkola on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi Risto Kyrön johdolla, ja vaihtovuotensa 2024-2025 hän opiskeli Wienin Universität für Musik und darstellende Kunstissa Markus Hadullan liedpianoluokalla. 

Ylärakkola on palkittu mm. Helsinki Lied 2024 -kilpailun A-sarjassa 2. palkinnolla Emma Kajanderin kanssa, sekä Sibelius-Akatemian järjestämässä Helmi Vesa 2023 -kilpailussa. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet soolo-ohjelmistossa mm. Liisa Pohjola, Konstantin Bogino, Antti Siirala ja Björn Lehmann, ja liedissä Graham Johnson,

Malcolm Martineau ja Richard Stokes. 

Tällä hetkellä Ylärakkola opettaa pianonsoittoa Cantores Minores -musiikkiopistossa ja Vanajaveden opistossa, sekä toimii pianisti Tuomas Kankaan kanssa perustamansa Canto-liedfestivaalin toisena taiteellisena johtajana.

Osoite

Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11 Hämeenlinna

Liput ovelta

Aikuiset 20€, eläkeläiset ja opiskelijat 18€, alle 18-vuotiaat, työttömät ja varusmiehet 10€ (HUOM! Museokortti ei käy tapahtumaan)

Varaa lippu

Sibeliuksen syntymäkodin yleisömäärä on enintään 35 hlöä, siksi lippu kannattaa varata etukäteen: sibeliuksensyntymakoti(at)hameenlinna.fi tai 03 621 2755. www.hmlmuseo.fi

Yhteistyössä

Hämeenlinnan Sibelius-seura ry ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Lisätietoja

hmlsibeliusseura.tuottaja@gmail.com

Lipunmyynti

Voit ostaa lippuja tapahtumiimme netistä! (poislukien Sibelius-matineat)